Yhdessä eläminen parisuhteessa, perheessä, eikä vähiten – yhteiskunnassa vaatii itsensä tuntemista ja suvaitsevaisuutta, jotta suhteet olisivat kestäviä, tasa-arvoisia ja terveellisiä. Epävarmuus ja pelko luovat helposti suvaitsemattomuutta sitä kohtaan, jota ei tunnista turvalliseksi ja ”kotoisaksi”. Kannamme kaikki sekä erilaisuuksia että samankaltaisuuksia, ja voimme henkilöinä joutua suvaitsemattomuuden kohteeksi riippumatta siitä keitä olemme. Miten siis kohtaat suvaitsemattomuuden arjessa?
”Suvaitsevaisuus ei ole alistumista, vaan tahtoa ymmärtää. Suvaitsevaisuus ei ole halukkuutta hyväksyä mitä tahansa. Suvaitsevaisuus on pohtimista, oppimista, perspektiivin luomista ja lopulta se voi olla tapa taistella inhimillisemmän ihmisyyden puolesta nyrkkejä käyttämättä.”
– Eyvind Johnson
On olemassa erilaisia käsityksiä siitä, miksi rasismi, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus syntyvät ja miten ne ilmenevät. Joidenkin mukaan ne johtuvat yksilön ideologisesta vakaumuksesta tai henkilökohtaisesta kyvyttömyydestä tuntea empatiaa tai puutteellisesta ymmärryksestä toista kohtaan. Toisten mielestä myös yhteiskunnassa on rakenteita, esimerkiksi rasistisia tai seksistisiä rakenteita, joiden mukaan me kaikki elämme. Nämä rakenteet asettavat ihmiset arvojärjestykseen heidän sukupuolensa, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen jne. mukaan ja tämä arvojärjestys luo pohjan syrjivälle käyttäytymiselle. Niin kutsutun kirahvimallin mukaan on jokaisen väkivaltaisuuden, kritiikin ja syrjivän käyttäytymisen taustalla ihminen, jolla on tyydyttämättömiä tunteita ja tarpeita. Voin valita mihin keskityn; aggressioon, kritiikkiin vai syrjimiseen, vai niihin tunteisiin, jotka ovat niiden taustalla. Ehkä kyseessä on näiden käsitysten yhdistelmä, joka antaa meille taustan josta lähteä rakentamaan kun haluamme kohdata ja torjua suvaitsemattomuuden.
Arjessa useimmat meistä törmäävät ajatuksiin ja mielipiteisiin, jotka voidaan tulkita suvaitsemattomuudeksi. Rasismi, seksismi, homofobia tai yksinkertaisesti sellaiset mielipiteet, jotka eivät sovi yhteen omien mielipiteiden kanssa, ja jotka siten voidaan tulkita suvaitsemattomiksi.
On olemassa monia tapoja, joilla kohdata suvaitsemattomuus. Tässä on muutamia vinkkejä..
Esitä vastakysymys
Jos joku ympärilläsi oleva henkilö mielestäsi ilmaisee itseään suvaitsemattomalla tavalla, vaadi häneltä vastauksia siihen, mitä hän tarkoittaa, kysymällä ”Miten ajattelet tuon asian?” ”Miten perustelet tuon?”
Kohtaa faktavirheet rauhallisesti – ja faktoin
Jos törmäät laiskoihin argumentteihin, jotka perustuvat tunnepohjaisiin kokemuksiin muttei todettuihin faktoihin – kuuntele, mitä henkilöllä on sanottavana ja pyri ymmärtämään hänen näkökulmansa. Kun olet näyttänyt olevasi kiinnostunut ja olet ymmärtänyt ulostulon lähtökohdan, voit esittää ne faktat jotka osoittavat koetun tilanteen olevan ehkä säännön vahvistava poikkeus, tilastollinen yksinkertaistaminen tai sen perustuvan pelosta ja epävarmuudesta johtuviin ennakkoluuloihin.
Sano suoraan
Mikäli loukkaannut jonkun mielipiteistä tai pidät niitä jotakin toista henkilöä loukkaavina, sano se. ”Loukkaannun, kun sanot noin, koska koen sen rasistisena/seksistisenä/homofobisena jne.”
Opi ”kirahvikieltä”
Nonviolent Communications, tai kirahvikieli, joksi sitä suomeksi voi kutsua, on konfliktinselvitysmalli, joka auttaa erottelemaan tunteet, ajatukset ja arvot toisistaan. Erimielisyyksien sattuessa on tärkeää tietää, mikä on mitäkin, ollakseen uskottava ja rakentava.
Kirahvikieli – myötätunnon kieli
Nonviolent Communcation -mallin on muotoillut psykologi Marshall B Rosenberg. Mallin tarkoitus on vahvistaa kykyämme vastaanottaa ja antaa myötätuntoa ja siten vähentää konflikteja ja lisätä mahdollisuutta saavuttaa sisällään haluamansa ja vastata toisten tarpeisiin. Kyse on toisen henkilön sanojen taakse kuulemisesta, pidemmälle katsomisesta, taustalla oleviin tarpeisiin. Tästä metodista voi olla paljon apua suvaitsematonta käytöstä kohdatessa. Menetelmän havainnollistamiseksi Marshall käyttää sakaalin ja kirahvin symboleita.
Sakaali
Sakaali symbolisoi ihmistä, joka on oppinut kommunikoimaan vanhan autoritäärisen systeemin mukaan, jossa jokaisen pitää taistella asiansa puolesta tai hävitä.
Sakaalilla voi olla korvat kahdella eri tapaa, joko ulospäin tain sisäänpäin käännettyinä. Korvien ollessa ulospäin käännettyinä sakaali kuulee kritiikkiä, että jokin on väärin, ja vastaa silloin hyökkäämällä. Toisessa on jotakin vikaa! Jos sakaalin korvat on kääntyneinä sisäänpäin, sakaali kuulee myös kritiikin, mutta hyökkää itseensä ja luulee vian olevan hänessä itsessään.
Kirahvi
Kirahvi on toisenlaisen kuuntelemisen ja kommunikoinnin tavan symboli. Kirahvin näyttävä pituus symbolisoi jotakuta, joka näkee pidemmälle ja ihmisten sanojen taakse, heidän sydämiinsä, ja pyrkii kuulemaan heidän tarpeensa.
Mallin neljä vaihetta
1. Havainnoi Vältä diagnosointia, arvostelua tai tuomitsemista. Esitä havaintosi tavalla, joka motivoi asian käsittelemiseen sen sijaan että ne herättäisivät syyllisyyden, häpeän tai pelon tunteita.
2. Ilmaise itseäsi ja tunteitasi hyökkäämättä. Puhu minämuodossa Tai auta toista saavuttamaan selkeys tämän tunteiden tai tarpeiden suhteen.
3. Ilmaise omat tarpeesi. Mikä on sinulle tärkeää? Auta myös toista saavuttamaan kommunikaation taustasyyt, mitkä ovat tyydyttämättömät tarpeet.
4. Selvennä toiveesi tai auta toista esittämään omansa. Toive ei ole sama asia kuin vaatimus ja se tulee olla helppo esittää suoraan. Ole selkeä, samalla auttaen toista selventämään omaa toivettaan tai omia toiveitaan.
Lue lisää kirahvikielestä täältä.